Julkaistu: 12.04.2024
Likitaittoisuus (myopia) vaikuttaa elämänlaatuun ja aiheuttaa riskin tietyille silmäsairauksille. Likitaiton lisääntymistä voidaan kuitenkin yrittää hidastaa. Me olemme Helsingin Optiikassa tehneet tutkimusnäyttöön perustuvaa likitaiton hoitoa jo noin 5 vuotta. Käytössämme ovat kaikki optometristeille Suomessa sallitut EU:n hyväksymät menetelmät.
Likitaittoisuus tarkoittaa, että ihminen ei näe kauas hyvin ja tarvitsee sen vuoksi miinusvoimakkuudella olevat silmälasit tai piilolinssit. Likitaittoinen ihminen usein sopeutuu elämään näönkorjauksen kanssa, mutta miinusvoimakkuuksien lisääntyessä näkökyky ja elämänlaatu voivat merkittävästi heiketä. Esimerkiksi riski tietyille verkkokalvosairauksille ja glaukoomalle kasvaa likitaiton lisääntyessä (1, 2).
Likitaittoa tulee useimmiten lisää sen vuoksi, että silmä kasvaa liikaa pituutta. Kun silmä on taittovoimaansa nähden liian pitkä, silmässä taittuvat valonsäteet eivät osu silmänpohjan verkkokalvolle, vaan jäävät sen eteen. Miinusvoimakkuudella olevat lasit korjaavat valon osumaan verkkokalvolle, jolloin ihminen näkee tarkasti. Mitä pidempi silmä on, sitä vahvempi miinuslinssi tarvitaan.
Likitaiton hoidossa (myopian hoito) pyritään hidastamaan juuri silmän pituuskasvua. Tätä kutsutaan myopiakontrolliksi.
Kenelle ja milloin
Myopian hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain silloin, kun tiedetään, että riski likitaiton kehittymiselle on suuri. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvuikäisiä lapsia, joiden silmien pituuskasvu on ikäryhmään nähden keskimääräistä nopeampaa ja joiden vanhemmat ovat likinäköisiä (3). Lapsen näkö kannattaakin tarkistuttaa viimeistään esikouluiässä, jolloin asiantuntija voi jo arvioida mahdollisen riskin likitaittoisuuden kehittymiselle (4). Perintötekijöiden lisäksi ulkona vietetyllä ajalla ja lähityön määrällä on todettu olevan vaikutusta likitaiton kehitykseen (1).
Mikäli lapsella tai nuorella on jo silmälasit käytössä, mutta miinusta tulee vuosittain lisää, on suositeltavaa harkita myopian hoidon aloittamista. Myopiakontrollia voidaan kokeilla myös nuorille aikuisille, sillä silmän pituuskasvu voi jatkua parikymppiseksi asti, joskus jopa vanhempanakin.
Nykyisin tiedetään, että likinäkö kannattaa korjata silmälaseilla tai piilolinsseillä kokonaan ja pitää voimakkuudet ajan tasalla (5). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi silmälasivoimakkuuksien on vastattava juuri kyseisen hetken tilannetta, eikä miinusta saa jättää alikorjatuksi. Lasten näkö kannattaa tutkia tarpeeksi usein. Myopian hoidossa näöntutkimusväli on tilanteen mukaan kuusi tai lapsilla jopa kolme kuukautta.
Mitä myopian hoidossa tehdään
Likitaiton hoito alkaa alkukartoituksella ja perusteellisella näöntutkimuksella. Koulutettu optometristi tutkii näön, määrittää voimakkuudet sekä mittaa silmän pituuden siihen tarkoitetulla laitteella. Meillä Helsingin Optiikassa on käytössä uudenaikainen Topcon MYAH-laite, jolla silmän pituus saadaan mitattua helposti ja luotettavasti. Myös silmien terveydentila arvioidaan. Tarvittaessa lapsi lähetetään silmälääkärin tutkimukseen ennen hoidon aloittamista. Silmälääkärin lupa tarvitaan aina, jos lapsi on alle kahdeksan vuotta, tai jos lapsi ei ole käynyt silmälääkärillä koskaan aiemmin.
Näöntutkimuksen jälkeen keskustellaan, mikä näönkorjausratkaisu olisi paras myopiakontrollin sekä lapsen näön kannalta. Vaihtoehtoina ovat silmälasit erityisillä myopiakontrolliin tarkoitetuilla linsseillä, päiväkäyttöiset pehmeät piilolinssit tai yökäyttöiset ortokeratologialinssit (Ortho-K).
Näönkorjauksen ja likitaiton hoidon aloittamisen jälkeen tehdään jatkosuunnitelma. Likitaittoisuuden mahdollista etenemistä on erittäin tärkeä seurata, jotta mahdollisiin muutoksiin pystytään reagoimaan. Kontrollikäynneillä mitataan aina silmän pituus, arvioidaan silmän terveydentila sekä tutkitaan näkö ja mahdolliset muutokset voimakkuuksissa.
Huomioitavaa
Myopian hoitoa aloittaessa on hyvä tiedostaa, että hoito ei takaa sitä, etteikö likitaitto lisääntyisi ollenkaan. Monella lapsella näkö muuttuu hoidosta riippumatta, mutta ilman kontrollia miinusvoimakkuuden lisääntyminen olisi todennäköisesti nopeampaa. Oikein toteutettuna myopiakontrollista ei kuitenkaan ole haittaa näön kehityksen kannalta (6). On hyvä myös muistaa, että silmälasi- tai piilolasiratkaisun lisäksi ulkoilu päivänvalossa todennäköisesti hidastaa likitaiton etenemistä (4,5). Ulkona oleminen ja eri etäisyyksille (muuallekin kuin lähelle) katseleminen päivän aikana on erittäin tärkeää näön kehittymisen kannalta.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä ja varaa aika www.helsinginoptiikka.fi
Viitteet:
1. WHO White Paper: Impact of Myopia and High Myopia, 2015. Report of the Joint World Healt Organization – Brien Holden Vision Institute Global Scientific Meeting on Myopia.
2. Haarman AEG, Enthoven CA, Tideman JWL, Tedja MS, Verhoeven VJM, Klaver CCW. The complications of myopia: a review and meta-analysis. Investigative Ophthalmology & Visual Science 2020, 61;49: 1–19.
3. Bullimore, MA, Brennan, NA. Juvenile-onset myopia—who to treat and how to evaluate success. Eye 2024, 38: 450–454. https://doi.org/10.1038/s41433-023-02722-6
4. Gifford KL, Richdale K, Kang P, et al. IMI – Clinical ManagementGuidelines Report. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2019, 60: M184–M203. https://doi.org/10.1167/iovs.18-25977
5. Tapasztó B, Flitcroft DI, Aclimandos WA, et al. Myopia management algorithm. Annexe to the article titled Update and guidance on management of myopia. European Society of Ophthalmology in cooperation with International Myopia Institute. European Journal of Ophthalmology. 2023, 0(0): 1–15. doi:10.1177/11206721231219532
6. Bullimore MA, Ritchey ER, Shah S, Leveziel N, Bourne RRA, Flitcroft DI. The risks and benefits of myopia control. Ophthalmology 2021, 128: 1561–79.