Punaviherheikkous ja Enchroma -lasit
Ihmissilmä pystyy erottamaan miljoonia eri värisävyjä. Värien havaitseminen tapahtuu silmänpohjassa eli verkkokalvon valoreseptorisoluissa. Valoa havaitsevia reseptorisoluja on kahdenlaisia, tappeja ja sauvoja. Jotta värejä pystytään havaitsemaan, tarvitaan valoa. Tappisolut toimivat valoisassa ja sauvasolut hämärässä. Sauvasolut eivät erota värejä, ainoastaan mustaa, harmaata ja valkoista. Sauvasolujen avulla havaitsemme valon kirkkauden muutokset ja pystymme näkemään myös hämärässä.
Värien erottelu tapahtuu tappisoluissa. Niitä on kolmenlaisia, joista kukin on herkin tietylle valon aallonpituudelle. Tietty valon aallonpituus stimuloi sille herkintä tappisoluryhmää, jolloin syntyy väriaistimus. ’’Siniset’’ tappisolut aistivat lyhyitä aallonpituuksia, ’’vihreät’’ keskipitkiä ja ’’punaiset’’ pitkiä aallonpituuksia.
Pinnasta heijastuvat valon aallonpituudet havaitaan esineen värinä. Valkoiset esineet näyttävät valkoisilta, sillä ne heijastavat kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia tasaisesti. Musta väri taas absorboi eli imee itseensä kaikkia valon aallonpituuksia. Jos pinta heijastaa vain lyhyitä valon aallonpituuksia, se näyttää siniseltä. Jos se taas heijastaa vain pitkiä valon aallonpituuksia, se näyttää punaiselta.
Muiden värien kuten keltaisen sekä lukuisten eri värisävyjen erottamisen toisistaan tekee mahdolliseksi se, miten verkkokalvolle saapuvan valon aallonpituudet aktivoivat eri tappisoluryhmiä erilaisissa suhteissa. Asiat saavat oman värinsä, kun ne absorboivat tiettyjä valon aallonpituuksia ja heijastavat toisia aallonpituuksia.
Värinäön heikkoudessa yksi tai useampi tappisolutyyppi toimii puutteellisesti. Jos kaikki tappisolutyypit puuttuvat ja ihminen erottaa vain mustaa, harmaata ja valkoista, puhutaan täydellisestä värisokeudesta. Yleisin värinäön häiriö johtuu punaista ja vihreää havaitsevien tappisolutyyppien heikkoudesta. Puna-viher- ja viher-punaheikkoudessa silmän on vaikea erottaa punaista ja vihreää väriä ja esimerkiksi puolukoiden poiminen voi olla mahdotonta. Muut värinäön heikkoudet ovat äärimmäisen harvinaisia. Tritanopiassa siniselle herkkien tappisolujen toiminta on heikentynyt tai ne puuttuvat kokonaan.
VÄRINÄKÖN HEIKKOUDEN YLEISYYS SUOMESSA
Puna-viher- ja viher-punaheikkouksia esiintyy Suomessa noin kahdeksalla prosentilla miehistä ja 0,5 prosentilla naisista. Värinäön heikkous käy usein ilmi vasta siinä vaiheessa, kun sitä aletaan tutkimaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. On todettu, että jopa 40% värinäön heikkoudesta kärsivistä miehistä eivät tiedä värinäkönsä puutteellisuudesta.
Värinäön heikkoutta ei voi parantaa, mutta värien havainnointia voi helpottaa erilaisilla filtterilinsseillä, jotka suodattavat tiettyjä valon aallonpituuksia ja korostavat toisia. Punaviherheikkouden avuksi tarkoitettuja linssejä on eri sävyisiä ja on yksilöllistä, minkä sävyiset linssit kukin kokee parhaimmiksi.
Yhdessä asiantuntijan kanssa kartoitetaan värinäön tilanne, eli tutkitaan missä tappisoluryhmässä on suurin heikkous. Tämän perusteella voidaan valita ja sovittaa parhaiten soveltuvat filtterilinssit. Mikäli värinäön heikkous on lievä, filtterilinssien vaikutuksen huomaa heti herkemmin. Voimakkaammassa värinäön heikkoudessa tappisoluryhmiä pitää niin sanotusti herätellä ja linssien vaikutuksen huomaa noin viikon kuluttua. Joskus linssit voivat alussa aiheuttaa jopa huonovointisuutta tai päänsärkyä.
ENCHROMA -VÄRINÄKÖLASIT
Toimimme maahantuojana EnChroma -värinäkölaseille. Ne voidaan valmistaa yksilöllisillä silmälasivoimakkuuksilla, niin yksi- kuin monitehoinakin. Linssit voidaan hioa mihin vain tavalliseen silmälasikehykseen omilla silmälasivoimakkuuksilla.
Meillä asiaan perehtyneet optometristit tutkivat, seulovat ja kartoittavat värinäön virheen ja tutkivat samalla näkösi. Meillä on kattava valikoima testilinssejä, jotka saa halutessaan myös kotiin lainaan.
Kokeile alla olevaa testiä selvittääksesi onko sinulla normaali värinäkö.
