Kuivasilmäisyys

Kuivasilmäisyys on yleinen silmän etuosan sairaus, johon vaikuttavat monet tekijät elämänlaadussa ja silmän terveydessä (1). Silmien kuivumisen syynä on aina jonkinlainen häiriö kyynelnesteen määrässä, laadussa tai sen pysyvyydessä silmän pinnalla: kyynelnesteen tuotto voi olla liian vähäistä, se ei levity kunnolla silmän pinnalle tai se haihtuu silmästä liian nopeasti (2). Tämä aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kirvelyä, punoitusta, kutinaa tai karheutta, ikään kuin silmässä olisi roskia tai hiekkaa. Silmät voivat myös rähmiä tai vetistää helposti etenkin tuulisella säällä tai viimassa.

Kyynelneste on yksi valoa taittava osa näköjärjestelmässä, joten sen laatu ja pysyminen silmän pinnalla vaikuttavat näkemiseen. Kuivasilmäisen näöntarkkuus voi vaihdella päivän aikana ja pitää räpytellä paljon (1). Pahimmillaan kuivasilmäisyys voi tuntua kipuna silmän pinnalla tai valonarkuutena. Tällöin silmän pinnalle on kuivumisen myötä voinut tulla pieniä vaurioita tai haavaumia. Joskus kuivasilmäisyyteen liittyy myös tulehduksia, jotka vaativat silmälääkärin tutkimuksen ja hoitoa (2). Optikko tai optometristi ohjaa asiakkaan tarvittaessa silmätautien erikoislääkärille.

Kuivasilmäisyyden taustatekijät ja syyt

Kuivasilmäisyyden taustalla voi olla jokin lääkitys tai perussairaus, kuten Sjögrenin syndrooma, nivelreuma tai kilpirauhasen toimintahäiriö (1). Myös jotkut ihosairaudet kuten ruusufinni (rosacea) voivat aiheuttaa silmien kuivumista (3).

Ympäristö ja elämänlaadulliset tekijät pahentavat usein kuivan silmän oireita. Esimerkiksi tietotyö, runsas digilaitteiden käyttö ja ilmastoidussa tilassa työskentely vaikuttavat silmien kuivumiseen. Tietokoneella työskenneltäessä räpyttelyn tiheys voi vähentyä tai räpytys jäädä vajaaksi: silmä ei ehkä sulkeudu kokonaan räpyttäessä, jolloin kyynelneste levittyy vain osittain silmän pinnalle.

Silmän pinta voi kuivua jopa nukkuessa. On mahdollista, että nukkuessa silmät jäävät vähän raolleen, jolloin silmät tuntuvat erityisen kuivilta aamuisin.

Kuivasilmäisyystutkimuksissa oireiden ja taustatekijöiden selvittäminen on tärkeä osa hoidon suunnittelua.

Luomireunojen Meibomin rauhasten toimintahäiriö

Yleisin kuivasilmäisyyden syy löytyy luomireunoista ja niiden hyvinvoinnista. Ihmisen ylä- ja alaluomireunoilla on kymmeniä pieniä Meibomin rauhasia, jotka tuottavat silmän pinnalle öljymäistä rasva-ainesta, joka ikään kuin sitoo kyynelnesteen silmän pintaan. Meibomin rauhasten tuottama öljy estää kyynelnestettä haihtumasta ja tekee kyynelnesteen koostumuksesta stabiilimpaa (4, 5). Meibomin rauhaset saattavat kuitenkin tukkeutua tai surkastua, jolloin ne eivät enää toimi normaalisti (6). Tällöin rasva-aineiden tuotanto vähenee ja kyynelneste haihtuu helpommin silmän pinnalta. Meibomin rauhasten toimintahäiriö yleistyy ikääntyessä, mutta siihen vaikuttaa myös puutteellinen luomireunojen hygienia (5, 6). Luomireunat voivat hoitamatta myös tulehtua, jolloin luomet näyttävät punaisilta, turvonneilta ja karstaisilta. Tämä haittaa entisestään Meibomin rauhasten toimintaa.

Luomireunojen hygienia ja oikeaoppinen hoito on kuivasilmäisyyden hoidossa erittäin tärkeää (5). Luomireunojen tutkiminen ja Meibomin rauhasten kunnon selvittäminen kuuluu olennaisena osana kuivasilmäisyystutkimuksiin.

Kuivasilmäisyyden tutkimukset ja hoitosuunnitelma Helsingin Optiikassa

Kuivasilmäisyyttä tutkitaan oirekyselyillä sekä objektiivisin mittauksin. Molemmat ovat tärkeitä, kun pyritään selvittämään kyynelnesteen tuotannon ja sen stabiiliuden häiriöitä. Jos kuivasilmäisyyden juurisyytä ei selvitetä, on sen hoitaminen tehotonta. Esimerkiksi kostuttavilla silmätipoilla saadaan usein hetkellistä helpotusta oireisiin, oli taustalla mikä syy tahansa. Itse syytä tipat eivät kuitenkaan hoida.

Helsingin Optiikassa tutkimukset aloitetaan oirekyselyllä. Optikon tai optometristin kanssa käydään läpi oireiden laatu, ilmeneminen sekä kuivasilmäisyyteen mahdollisesti vaikuttavat taustatekijät. Tämän jälkeen optikko tai optometristi tutkii silmän etuosat huolellisesti sekä dokumentoi luomireunojen ja silmän pinnan mahdolliset kuivasilmäisyydestä kertovat havainnot.

Helsingin Optiikassa on käytössä paitsi biomikroskooppi myös uudenaikaiset MYAH (Topcon) ja Me-check(R) (Espansione Group) -laitteet, joilla silmän etuosat saadaan tutkittua tehokkaasti ja löydökset dokumentoitua havainnollisesti. Tutkimusten jälkeen asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, joka voi sisältää paitsi kotihoito-ohjeistuksen myös optikolla tehtäviä laitehoitoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluu aina seuranta. Lue hoidoista lisää täältä.

Jos koet kuivasilmäisyyden oireita tai haluat tietoa silmiesi kunnosta, varaa aika kuivasilmätutkimukseen (65 euroa): www.helsinginoptiikka.fi. Tervetuloa!

VIITTEET

1.  Craig, J. P., Nichols, K. K., Akpek, E. K., Caffery, B., Dua, H. S., Joo, C. K., … & Stapleton, F. (2017). TFOS DEWS II definition and classification report. The Ocular Surface, 15(3), 276-283.

2. Tsubota, K., Pflugfelder, S. C., Liu, Z., Baudouin, C., Kim, H. M., Messmer, E. M., … & Dana, R. (2020). Defining dry eye from a clinical perspective. International journal of molecular sciences, 21(23), 9271.

3. Seppänen Matti 2021 Silmän Ruusufinni. Duodecim Terveyskirjasto  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01252/silman-ruusufinni

4. D’Souza, S., James, E., Koul, A., Modak, D., Kundu, G., & Shetty, R. (2023). A randomized controlled study evaluating outcomes of intense pulsed light and low-level light therapy for treating meibomian gland dysfunction and evaporative dry eye. Indian Journal of Ophthalmology, 71(4), 1608-1612.

5.  Geerling, G., Tauber, J., Baudouin, C., Goto, E., Matsumoto, Y., O’Brien, T., … & Nichols, K. K. (2011). The international workshop on meibomian gland dysfunction: report of the subcommittee on management and treatment of meibomian gland dysfunction. Investigative ophthalmology & visual science, 52(4), 2050-2064.

6. Nebbioso, M., Del Regno, P., Gharbiya, M., Sacchetti, M., Plateroti, R., & Lambiase, A. (2017). Analysis of the pathogenic factors and management of dry eye in ocular surface disorders. International Journal of Molecular Sciences, 18(8), 1764.