Kuivasilmäisyys on monitekijäinen silmäsairaus, joka johtuu ongelmista kyynelnesteen määrässä tai sen pysymisessä silmän pinnalla. Kuivasilmäisyyshoitojen tulisikin olla yksilöllisesti suunniteltuja. (1) Lue täältä lisää kuivasilmäisyyden syistä ja oireista. Meillä Helsingin Optiikassa on uudenaikaisilla laitteilla varustettu kuivasilmäklinikka, jossa koulutettu optikko tai optometristi toteuttaa tutkimukset ja räätälöi hoidot. Hoitoihin kuuluvat laitehoidot vastaanotolla sekä kotona itse tehtävät hoidot. Laitehoidot kuivasilmäklinikalla Kotona tehtävät hoidot ovat kuivasilmäisyyden hoidon ytimessä (tästä lisää alempana), mutta joskus tehokkaammat laitehoidot ovat tarpeen. Luomireunojen tehopuhdistus ABMaxTM-laitteella Luomireunojen hygieniasta huolehtiminen on kuivasilmäisyyden hoidossa erittäin tärkeää. Kyynelnesteen laatu riippuu pitkälti luomireunoilla sijaitsevien Meibomin rauhasten toiminnasta. Jos luomireunoihin kertyy paljon likaa ja karstaa, tai jos luomet tulehtuvat, voi rauhasten toiminta heikentyä tai lakata osin kokonaan. Luomireunat tutkitaan aina kuivasilmätutkimusten yhteydessä. Me Helsingin Optiikassa opastamme kotihoidon sekä teemme tarvittaessa luomireunojen tehopuhdistuksen siihen tarkoitetulla harjamaisella AB-MaxTM-laitteella. Luomireunojen tehopuhdistus on paikallaan, jos luomireunat ovat hyvin karstaiset tai jos asiakkaalla todetaan luomireunoissa paljon ihopunkin (Demodex) jätöksiä (2). Demodex-punkit ovat normaalia ihon faunaa eivätkä aina aiheuta ärsytystä tai haittaa. Ne saattavat kuitenkin joskus innostua lisääntymään ihon öljyisimmissä paikoissa kuten luomireunojen talirauhasissa tai ripsien tyvessä. Luomireunat voivat karstoittua, turvota tai tulehtua, mikä aiheuttaa luomireunan rauhasten toimintahäiriöitä ja lisää kuivasilmäisyyttä (2, 3). Demodex-invaasion voi hoitaa helposti myös kotona. Opastamme kuivasilmäklinikalla myös tähän kotihoitoon. Tarvittaessa ohjaamme silmätautien erikoislääkärille. EyeLight(R) valoimpulssi- ja LED-maskihoito Kuivasilmäisyyttä ja silmäluomien hyvinvointia voidaan kotihoidon ohella hoitaa valoimpulssilaitteella (IPL, Intense Pulse Light) ja LED-valomaskilla. Meillä Helsingin Optiikassa on käytössä Eyelight® (Espansione Marketing S.p.A., Bologna, Italia) laitteisto, joka on tutkitusti tehokas ja turvallinen käyttää (4, 5, 6). IPL-laitteen avulla alemmalle silmänympärysiholle annetaan 4-5 lyhyttä valoimpulssia per silmä. Meillä Helsingin Optiikassa käytössä oleva IPL optimoi ja säilyttää impulssien intensiteetin automaattisesti turvallisella tasolla (Optimal Power Energy®), jolloin ihoa ei tarvitse suojata väliaineena toimivalla geelillä. Impulssien tuottama lämpöenergia stimuloi luomireunojen rauhasia, supistaa pieniä verisuonia ja vaikuttaa tulehdustekijöihin eli tiettyjen entsyymien tuotantoon (4). Lämpö vaikuttaa suoraan Meibomin rauhasiin muuttaen niiden tuottamien rasva-aineiden viskositeettia ja parantaen öljyn eritystä kyynelnesteeseen (4). IPL soveltuu useimmiten esimerkiksi Meibomin rauhasten toimintahäiriön, silmän ruusufinnin (rosacea) sekä kroonisen silmäluomen tulehduksen hoitoon. Huomioithan, että oman lääkärin arvio voi olla tarpeen ennen hoitojen aloittamista. Helsingin Optiikassa käytössä oleva LED-valomaski (LM® LLLT, Light Modulation® Low Level Light Therapy) tuottaa punaista valoa, joka kohdistuu silmän ylä- ja alaluomille sekä niiden ympärysihoon. Matalatehoisen punaisen valon on todettu aktivoivan muun muassa kohdesolujen energia-aineenvaihduntaa (7). Tämä fotobiomodulaatioksi kutsuttu mekanismi edesauttaa vaurioituneiden solujen uusiutumista, edistää ihon paranemista ja aktivoi Meibomin rauhasten toimintaa (6, 7). Punavalomaski sopii moniin luomireunan ongelmiin, kuten Meibomin rauhasten toimintahäiriön hoitoon, Demodex-ongelman yhteydessä, Sjögrenin syndrooman aiheuttamaan kuivasilmäisyyteen ja silmän ruusufinnin (okulaarinen rosacea) hoitoon (4, 5, 6, 8). Parhaita tuloksia laitehoidoilla on saatu, kun IPL on yhdistetty LED-maskiin (6, 8). Suositeltu hoitokertojen määrä vaihtelee yhdestä kolmeen kertaan 5-10 päivän välein riippuen hoidon tarpeesta. Hoitojen teho vaihtelee toki yksilöllisesti, mutta tutkimusten mukaan kuivasilmäisyyden oireet voivat helpottua jopa 3-6 kuukauden ajaksi hoitojen jälkeen (4, 6, 8). Kuivan silmän kotihoito Kuivan silmän asiantuntijamme opastavat klinikalla myös kuivien silmien kotihoidossa. Kotihoito on vähintään yhtä tärkeä kuin laitehoidot, sillä etenkin Meibomin rauhasten toimintahäiriö on uusiutuva ja vaatii ylläpitävää hoitoa. Yleensä kotihoitoa on hyvä tehdä alkuun joka päivä ja kun tilanne paranee, riittää ylläpitävä hoito esimerkiksi pari kertaa viikossa tai jopa harvemmin. Kotihoidon ydin on luomireunojen puhtaana pito sekä kohdennettu lämmitys ja paineluhoito (4). Asiantuntevat optikkomme tai optometristimme opastavat, miten hoito tehdään. Lisäksi saat ohjeet kirjallisesti. Kuivasilmäisyyden oireita hoidetaan lisäksi kostuttavilla vesipitoisilla, geelimäisillä tai öljypohjaisilla silmätipoilla (4). Vesipitoisia silmätippoja voi joutua tiputtelemaan useita kertoja vuorokaudessa, sillä ne haihtuvat silmän pinnalta nopeasti. Öljy- tai geelitipat ovat koostumukseltaan paksumpia ja niiden vaikutusaika on pidempi, mutta nekin haihtuvat ajan myötä silmän pinnalta. Vaikka silmätipat eivät ratkaisekaan kuivasilmäisyyden ongelmaa, niitä usein tarvitaan oireiden lievittämiseksi. Meillä Helsingin Optiikassa on hyvä valikoima laadukkaita silmätippoja. Osaamme suositella sopivat tipat käyttöön. Huomioitavaa: Kiinnostuitko? Varaa aika kuivan silmän kartoitukseen ja tutkimuksiin www.helsinginoptiikka.fi Tervetuloa! Viitteet 1.  Craig, J. P., Nichols, K. K., Akpek, E. K., Caffery, B., Dua, H. S., Joo, C. K., … & Stapleton, F. (2017). TFOS DEWS II definition and classification report. The Ocular Surface, 15(3), 276-283. 2.  Zhang, A. C., Muntz, A., Wang, M. T., Craig, J. P., & Downie, L. E. (2020). Ocular Demodex: a systematic review of the clinical literature. Ophthalmic and Physiological Optics, 40(4), 389-432. 3. Sabeti, S., Kheirkhah, A., Yin, J., & Dana, R. (2020). Management of meibomian gland dysfunction: a review. Survey of Ophthalmology, 65(2), 205-217. 4. D’Souza, S., James, E., Koul, A., Modak, D., Kundu, G., & Shetty, R. (2023). A randomized controlled study evaluating outcomes of intense pulsed light and low-level light therapy for treating meibomian gland dysfunction and evaporative dry eye. Indian Journal of Ophthalmology, 71(4), 1608-1612. 5. Meduri, A., Oliverio, G. W., Tedesco, G., & Aragona, P. (2023). Combined intense pulsed light and low-level light therapy for the treatment of refractory Meibomian gland dysfunction. European Journal of Ophthalmology, 33(2), 728-734. 6. Stonecipher, K., Abell, T. G., Chotiner, B., Chotiner, E., & Potvin, R. (2019). Combined low level light therapy and intense pulsed light therapy for the treatment of meibomian gland dysfunction. Clinical Ophthalmology, 993-999. 7. Kim, W. S., & Calderhead, R. G. (2011). Is light-emitting diode phototherapy (LED-LLLT) really effective?. Laser Therapy, 20(3), 205-215. 8. Castro, C., Marques, J. H., Marta, A., Baptista, P. M., José, D., Sousa, P., … & Barbosa, I. (2023). Comparison of light-based devices in the treatment of meibomian gland dysfunction. Cureus, 15(7).

Kuivasilmäisyys on yleinen silmän etuosan sairaus, johon vaikuttavat monet tekijät elämänlaadussa ja silmän terveydessä (1). Silmien kuivumisen syynä on aina jonkinlainen häiriö kyynelnesteen määrässä, laadussa tai sen pysyvyydessä silmän pinnalla: kyynelnesteen tuotto voi olla liian vähäistä, se ei levity kunnolla silmän pinnalle tai se haihtuu silmästä liian nopeasti (2). Tämä aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kirvelyä, punoitusta, kutinaa tai karheutta, ikään kuin silmässä olisi roskia tai hiekkaa. Silmät voivat myös rähmiä tai vetistää helposti etenkin tuulisella säällä tai viimassa. Kyynelneste on yksi valoa taittava osa näköjärjestelmässä, joten sen laatu ja pysyminen silmän pinnalla vaikuttavat näkemiseen. Kuivasilmäisen näöntarkkuus voi vaihdella päivän aikana ja pitää räpytellä paljon (1). Pahimmillaan kuivasilmäisyys voi tuntua kipuna silmän pinnalla tai valonarkuutena. Tällöin silmän pinnalle on kuivumisen myötä voinut tulla pieniä vaurioita tai haavaumia. Joskus kuivasilmäisyyteen liittyy myös tulehduksia, jotka vaativat silmälääkärin tutkimuksen ja hoitoa (2). Optikko tai optometristi ohjaa asiakkaan tarvittaessa silmätautien erikoislääkärille. Kuivasilmäisyyden taustatekijät ja syyt Kuivasilmäisyyden taustalla voi olla jokin lääkitys tai perussairaus, kuten Sjögrenin syndrooma, nivelreuma tai kilpirauhasen toimintahäiriö (1). Myös jotkut ihosairaudet kuten ruusufinni (rosacea) voivat aiheuttaa silmien kuivumista (3). Ympäristö ja elämänlaadulliset tekijät pahentavat usein kuivan silmän oireita. Esimerkiksi tietotyö, runsas digilaitteiden käyttö ja ilmastoidussa tilassa työskentely vaikuttavat silmien kuivumiseen. Tietokoneella työskenneltäessä räpyttelyn tiheys voi vähentyä tai räpytys jäädä vajaaksi: silmä ei ehkä sulkeudu kokonaan räpyttäessä, jolloin kyynelneste levittyy vain osittain silmän pinnalle. Lue lisää kuivasilmäisyydelle altistavista tekijöistä arjessa Silmän pinta voi kuivua jopa nukkuessa. On mahdollista, että nukkuessa silmät jäävät vähän raolleen, jolloin silmät tuntuvat erityisen kuivilta aamuisin. Kuivasilmäisyystutkimuksissa oireiden ja taustatekijöiden selvittäminen on tärkeä osa hoidon suunnittelua. Luomireunojen Meibomin rauhasten toimintahäiriö Yleisin kuivasilmäisyyden syy löytyy luomireunoista ja niiden hyvinvoinnista. Ihmisen ylä- ja alaluomireunoilla on kymmeniä pieniä Meibomin rauhasia, jotka tuottavat silmän pinnalle öljymäistä rasva-ainesta, joka ikään kuin sitoo kyynelnesteen silmän pintaan. Meibomin rauhasten tuottama öljy estää kyynelnestettä haihtumasta ja tekee kyynelnesteen koostumuksesta stabiilimpaa (4, 5). Meibomin rauhaset saattavat kuitenkin tukkeutua tai surkastua, jolloin ne eivät enää toimi normaalisti (6). Tällöin rasva-aineiden tuotanto vähenee ja kyynelneste haihtuu helpommin silmän pinnalta. Meibomin rauhasten toimintahäiriö yleistyy ikääntyessä, mutta siihen vaikuttaa myös puutteellinen luomireunojen hygienia (5, 6). Luomireunat voivat hoitamatta myös tulehtua, jolloin luomet näyttävät punaisilta, turvonneilta ja karstaisilta. Tämä haittaa entisestään Meibomin rauhasten toimintaa. Luomireunojen hygienia ja oikeaoppinen hoito on kuivasilmäisyyden hoidossa erittäin tärkeää (5). Luomireunojen tutkiminen ja Meibomin rauhasten kunnon selvittäminen kuuluu olennaisena osana kuivasilmäisyystutkimuksiin. Kuivasilmäisyyden tutkimukset ja hoitosuunnitelma Helsingin Optiikassa Kuivasilmäisyyttä tutkitaan oirekyselyillä sekä objektiivisin mittauksin. Molemmat ovat tärkeitä, kun pyritään selvittämään kyynelnesteen tuotannon ja sen stabiiliuden häiriöitä. Jos kuivasilmäisyyden juurisyytä ei selvitetä, on sen hoitaminen tehotonta. Esimerkiksi kostuttavilla silmätipoilla saadaan usein hetkellistä helpotusta oireisiin, oli taustalla mikä syy tahansa. Itse syytä tipat eivät kuitenkaan hoida. Helsingin Optiikassa tutkimukset aloitetaan oirekyselyllä. Optikon tai optometristin kanssa käydään läpi oireiden laatu, ilmeneminen sekä kuivasilmäisyyteen mahdollisesti vaikuttavat taustatekijät. Tämän jälkeen optikko tai optometristi tutkii silmän etuosat huolellisesti sekä dokumentoi luomireunojen ja silmän pinnan mahdolliset kuivasilmäisyydestä kertovat havainnot. Helsingin Optiikassa on käytössä paitsi biomikroskooppi myös uudenaikaiset MYAH (Topcon) ja Me-check(R) (Espansione Group) -laitteet, joilla silmän etuosat saadaan tutkittua tehokkaasti ja löydökset dokumentoitua havainnollisesti. Tutkimusten jälkeen asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, joka voi sisältää paitsi kotihoito-ohjeistuksen myös optikolla tehtäviä laitehoitoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluu aina seuranta. Lue hoidoista lisää täältä. Jos koet kuivasilmäisyyden oireita tai haluat tietoa silmiesi kunnosta, varaa aika kuivasilmätutkimukseen (65 euroa): www.helsinginoptiikka.fi. Tervetuloa! VIITTEET 1.  Craig, J. P., Nichols, K. K., Akpek, E. K., Caffery, B., Dua, H. S., Joo, C. K., … & Stapleton, F. (2017). TFOS DEWS II definition and classification report. The Ocular Surface, 15(3), 276-283. 2. Tsubota, K., Pflugfelder, S. C., Liu, Z., Baudouin, C., Kim, H. M., Messmer, E. M., … & Dana, R. (2020). Defining dry eye from a clinical perspective. International journal of molecular sciences, 21(23), 9271. 3. Seppänen Matti 2021 Silmän Ruusufinni. Duodecim Terveyskirjasto  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01252/silman-ruusufinni 4. D’Souza, S., James, E., Koul, A., Modak, D., Kundu, G., & Shetty, R. (2023). A randomized controlled study evaluating outcomes of intense pulsed light and low-level light therapy for treating meibomian gland dysfunction and evaporative dry eye. Indian Journal of Ophthalmology, 71(4), 1608-1612. 5.  Geerling, G., Tauber, J., Baudouin, C., Goto, E., Matsumoto, Y., O’Brien, T., … & Nichols, K. K. (2011). The international workshop on meibomian gland dysfunction: report of the subcommittee on management and treatment of meibomian gland dysfunction. Investigative ophthalmology & visual science, 52(4), 2050-2064. 6. Nebbioso, M., Del Regno, P., Gharbiya, M., Sacchetti, M., Plateroti, R., & Lambiase, A. (2017). Analysis of the pathogenic factors and management of dry eye in ocular surface disorders. International Journal of Molecular Sciences, 18(8), 1764.