Silmälasit

Likitaiton hoito Helsingin Optiikassa

Likitaiton hoito Helsingin Optiikassa

Likitaittoisuus (myopia) vaikuttaa elämänlaatuun ja aiheuttaa riskin tietyille silmäsairauksille. Likitaiton lisääntymistä voidaan kuitenkin yrittää hidastaa. Me olemme Helsingin Optiikassa tehneet tutkimusnäyttöön perustuvaa likitaiton hoitoa jo yli 6 vuotta. Käytössämme ovat kaikki optometristeille Suomessa sallitut EU:n hyväksymät menetelmät.   Likitaittoisuus tarkoittaa, että ihminen ei näe kauas hyvin ja tarvitsee sen vuoksi miinusvoimakkuudella olevat silmälasit tai piilolinssit. Likitaittoinen ihminen usein sopeutua elämään näönkorjauksen kanssa, mutta miinusvoimakkuuksien lisääntyessä näkökyky ja elämänlaatu voivat merkittävästi heiketä. Esimerkiksi riski tietyille verkkokalvosairauksille ja glaukoomalle kasvaa likitaiton lisääntyessä (1, 2).  Likitaittoa tulee useimmiten lisää sen vuoksi, että silmä kasvaa liikaa pituutta. Kun silmä on taittovoimaansa nähden liian pitkä, silmässä taittuvat valonsäteet eivät osu silmänpohjan verkkokalvolle, vaan jäävät sen eteen. Miinusvoimakkuudella olevat lasit korjaavat valon osumaan verkkokalvolle, jolloin ihminen näkee tarkasti. Mitä pidempi silmä on, sitä vahvempi miinuslinssi tarvitaan.  Likitaiton hoidossa (myopian hoito) pyritään hidastamaan juuri silmän pituuskasvua. Tätä kutsutaan myopiakontrolliksi.   Myopian hoito kenelle ja milloin  Myopian hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain silloin, kun tiedetään, että riski likitaiton kehittymiselle on suuri. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvuikäisiä lapsia, joiden silmien pituuskasvu on ikäryhmään nähden keskimääräistä nopeampaa ja joiden vanhemmat ovat likinäköisiä (3). Lapsen näkö kannattaakin tarkistuttaa viimeistään esikouluiässä, jolloin asiantuntija voi jo arvioida mahdollisen riskin likitaittoisuuden kehittymiselle (4). Perintötekijöiden lisäksi ulkona vietetyllä ajalla ja lähityön määrällä on todettu olevan vaikutusta likitaiton kehitykseen (1).   Mikäli lapsella tai nuorella on jo silmälasit käytössä, mutta miinusta tulee vuosittain lisää, on suositeltavaa harkita myopian hoidon aloittamista. Myopiakontrollia voidaan kokeilla myös nuorille aikuisille, sillä silmän pituuskasvu voi jatkua parikymppiseksi asti, joskus vanhempanakin.   Nykyisin tiedetään, että likinäkö kannattaa korjata silmälaseilla tai piilolinsseillä kokonaan ja pitää voimakkuudet ajan tasalla (5). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi silmälasivoimakkuuksien on vastattava juuri kyseisen hetken tilannetta, eikä miinusta saa jättää alikorjatuksi. Lasten näkö kannattaa tutkia tarpeeksi usein. Myopian hoidossa näöntutkimusväli on tilanteen mukaan kuusi tai lapsilla jopa kolme kuukautta.   Mitä myopian hoidossa tehdään Likitaiton hoito alkaa alkukartoituksella ja perusteellisella näöntutkimuksella. Koulutettu optometristi tutkii näön, määrittää voimakkuudet sekä mittaa silmän pituuden siihen tarkoitetulla laitteella. Meillä Helsingin Optiikassa on käytössä uudenaikainen Topcon MYAH-laite, jolla silmän pituus saadaan mitattua helposti ja luotettavasti. Myös silmien terveydentila arvioidaan. Tarvittaessa lapsi lähetetään silmälääkärin tutkimukseen ennen hoidon aloittamista. Silmälääkärin lupa tarvitaan aina, jos lapsi on alle kahdeksan vuotta, tai jos lapsi ei ole käynyt silmälääkärillä koskaan aiemmin.  Näöntutkimuksen jälkeen keskustellaan, mikä näönkorjausratkaisu olisi paras myopiakontrollin sekä lapsen näön kannalta. Vaihtoehtoina ovat silmälasit erityisillä myopiakontrolliin tarkoitetuilla linsseillä, päiväkäyttöiset pehmeät piilolinssit tai yökäyttöiset ortokeratologialinssit (Ortho-K).   Näönkorjauksen ja likitaiton hoidon aloittamisen jälkeen tehdään jatkosuunnitelma. Likitaittoisuuden mahdollista etenemistä on erittäin tärkeä seurata, jotta mahdollisiin muutoksiin pystytään reagoimaan. Kontrollikäynneillä mitataan aina silmän pituus, arvioidaan silmän terveydentila sekä tutkitaan näkö ja mahdolliset muutokset voimakkuuksissa.   Huomioitavaa Myopian hoitoa aloittaessa on hyvä tiedostaa, että hoito ei takaa sitä, etteikö likitaitto lisääntyisi ollenkaan. Monella lapsella näkö muuttuu hoidosta riippumatta, mutta ilman kontrollia miinusvoimakkuuden lisääntyminen olisi todennäköisesti nopeampaa. Oikein toteutettuna myopiakontrollista ei kuitenkaan ole haittaa näön kehityksen kannalta (6). On hyvä myös muistaa, että silmälasi- tai piilolasiratkaisun lisäksi ulkoilu päivänvalossa todennäköisesti hidastaa likitaiton etenemistä (4,5). Ulkona oleminen ja eri etäisyyksille (muuallekin kuin lähelle) katseleminen päivän aikana on erittäin tärkeää näön kehittymisen kannalta.   Haluatko kuulla lisää?  Ota yhteyttä ja varaa aika www.helsinginoptiikka.fi  Viitteet:   1. WHO White Paper: Impact of Myopia and High Myopia, 2015. Report of the Joint World Healt Organization – Brien Holden Vision Institute Global Scientific Meeting on Myopia.  2. Haarman AEG, Enthoven CA, Tideman JWL, Tedja MS, Verhoeven VJM, Klaver CCW. The complications of myopia: a review and meta-analysis. Investigative Ophthalmology & Visual Science 2020, 61;49: 1–19.   3. Bullimore, MA, Brennan, NA. Juvenile-onset myopia—who to treat and how to evaluate success. Eye 2024, 38: 450–454. https://doi.org/10.1038/s41433-023-02722-6  4. Gifford KL, Richdale K, Kang P, et al. IMI – Clinical ManagementGuidelines Report. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2019, 60: M184–M203. https://doi.org/10.1167/iovs.18-25977  5. Tapasztó B, Flitcroft DI, Aclimandos WA, et al. Myopia management algorithm. Annexe to the article titled Update and guidance on management of myopia. European Society of Ophthalmology in cooperation with International Myopia Institute. European Journal of Ophthalmology. 2023, 0(0): 1–15. doi:10.1177/11206721231219532  6. Bullimore MA, Ritchey ER, Shah S, Leveziel N, Bourne RRA, Flitcroft DI. The risks and benefits of myopia control. Ophthalmology 2021, 128: 1561–79. 

EnChroma-lasit puna-viherheikoille ja muut filtterilinssit

EnChroma-lasit puna-viherheikoille ja muut filtterilinssit

EnChroma-värinäkölasit täyttävät jo 15 vuotta. Meillä Helsingin Optiikassa määrätään värinäkölaseja niin omilla vahvuuksilla kuin ilman voimakkuuksia. Värinäkölaseja saa yksi- ja monitehoisina. Värinäkölasit määrätään aina perustuen värinäkötutkimuksiin. Mikäli värinäön laatua ei ole tiedossa, ei valittu värinäköä vahvistava suodatin välttämättä tuota toivottua vaikutusta. Värinäkötutkimukseen voi yhdistää näöntutkimuksen, jossa määritämme oikeat voimakkuudet asiakkaan tarpeiden mukaan. Värinäkölinssit voidaan hioa mihin tahansa tavalliseen silmälasikehykseen, tai kehyksen voi valita Enchroman mallistosta. Helsingin Optiikassa on asiaan perehtyneet optikot ja optometristit, jotka tutkivat, seulovat ja kartoittavat värinäön virheen ja laadun. Samalla voidaan tehdä kokonaisvaltainen näöntutkius ja voimakkuuksien määritys. Tutkimuksen lopuksi testataan värinäkösuodattimilla asiakkaalle parhaiten toimiva ratkaisu. Kun näköasiantuntija tutkii ja testaa värinäön, on oikea väri ja linssien sopivuus asiantuntijan vastuulla. Värinäön heikkouteen tarkoitettujen suodatinlinssien lisäksi meillä on kattava valikoima muita filtterilinssejä, joilla voidaan vahvistaa esimerkiksi silmänpohjan ikärappeumasta tai alkavasta kaihista kärsivien näkökykyä (huom. vaikutus on aina yksilöllinen). Meiltä löytyy myös migreenilinssejä ja sinivaloa suodattavia linssejä niin silmälasien päälle laitettavina klippeinä tai tilattavina silmälasilinsseinä. Varaathan värinäön tutkimukseen tai muiden suodatinlasien kokeiluun aina ajan. Tervetuloa! p. 09 694 3668 | info@helsinginoptiikka.fi

Monitehot

Monitehot

Minulta kysytään paljon monitehoista; mikä niissä maksaa, mitä eroa linsseillä on? Miten osa käyttää monitehoja miellellään, miksei kaikki niihin totu ja mistä ihmiset valittaa? Totuus on, että suurin osa silmälasien käyttäjistä on tyytyväisiä laseihinsa ja uuden teknologian monitehoihin oppii nopeasti. On myös totta, että joillakin nämä vaativat opettelua. Luin eilen keskustelupalstoja aiheesta ja muutama halusi kieltää mokomat monitehot… kun ei itse niistä pitänyt. Hauska ajatus! Kielletään monitehot… mietin vain mitä ehdottaisin tyytyväisille monitehojen käyttäjille? Tietenkin on ihmisiä, joille monitehot eivät sovellu, eiväthän kaikki tule merisairaaksi tai saa kieltä rullalle. Kaikille löytyy kuitenkin ratkaisu ja useita vaihtoehtoja, mikäli rajattomat monitehot eivät toimi. Taustaa Me ihmiset olemme erilaisia. Jotkut meistä juoksevat nopeammin ja jotkut ovat notkeampia. Samalla tavalla silmämme ovat yksilöllisiä. Joillakin on parempi hämäränäkö, joillakin on puutteellinen värinäkö ja vain pieni osa näkee omilla silmillään erittäin hyvin. Kaikki pärjäämme kuitenkin omilla silmillämme elämässä, silmälasit vain helpottavat elämää. Tärkeintä on, että näkee riittävästi esim.  ajaa autoa, lukea ja syödä. Miten ihminen näkee? Ihmisen silmä rakentuu  näin: etu-osasta  mm. sarveiskalvo ja silmän pinta, silmän sisällä on värikalvo Iiris, joka säätelee pupillin kokoa. Pupilli on se musta ”reikä”  keskellä silmää, josta valo pääsee silmään. Iiriksen takana on linssi mykiö, joka taittaa valoa. Mykiön ympärillä on lihaksisto, joka muotoilee mykiön muotoa tarpeen mukaan. Lähelle katsoessa mykiö pullistuu ja vastaavasti kauas  katsoessa se litistyy. Silmän taka-osassa on verkkokalvo. Verkkokalvo rakentuu tappi- ja sauvasoluista. Nämä hermosolut ovat erittäin tärkeitä kuvan muodostumisen kannalta. Aivot ovat vieläkin tärkeimmät, ne käsittelevät kaiken tiedon ja niillä me tiedämme mitä näemme. Näöntarkkuus Suomessa näöntarkkuus ilmoitetaan visus-arvoina. Hieman pelkistäen 1.0 visus on 100% näkö. Aikuisten oikeasti se on  tarkkaan määritetty arvo, joka kertoo kuinka henkilö kykenee erottamaan kaksi pistettä, jotka ovat yhden kulmaminuutin etäisyydellä toisistaan. Joillakin ihmisillä paras mahdollinen näöntarkkuus omilla silmillä tai parhaalla lasikorjauksella voi olla 0,8 tai jopa sen alle. Eräillä ihmisillä esim.  lentäjillä  visus eli näöntarkkuus voi olla jopa 2.0. Tähän pystyy vain hyvin pieni osa ihmisistä. Perintötekijöillä on suuri vaikutus. Näöntarkastuksessa mitataan myös kontrastiherkkyys, värien erottamiskyky ja näkökenttä. Mittausvälineet on yleisesti hyväksytyt näkömerkkitaulut ja muut testit. Englannissa ja USA:ssa näöntarkkuus kerrotaan suhdelukuna esim 20/20 vastaa meidän visusta 1.0. 20/20 arvo  kertoo kuinka näet 20 jalan (6 metrin) etäisyydeltä sen, minkä keskimääräinen henkilö näkee. Linsseistä Silmälaseja on mm. yksitehot, monitehot, kaksi- ja kolmitehot syväterävät, toimistomonitehot jne. Silmälasit valmistetaan aina yksilöllisesti, jokaisen omaa taittovirhettä korjaamaan. Optikolta saa optisesti hiotut laadukkaat linssit, jotka on sovitettu kehykseen yksilöllisen silmäteränvälin mukaan. Yksitehoiset silmälasit korjaavat kauko- ja likitaitteisuutta. Näissä yksitehoissa voi olla hajataiton ja silmien asentovirheenkorjausta. Lukulasit, kaukolasit, tietokonelasit ajolasit, aurinkolasit ovat usein yksitehoja. Yleensä alle 40-vuotiaat näkevät samoilla laseilla kaikille etäisyyksille. Poikkeuksia on kuitenkin paljon, silmien asentovirheet, poikkeavan pieni silmän mukautumiskyky, silmän leikkaukset ja haverit ovat voineet muuttaa silmän taittoa, niin että ihminen tarvitseekin  eri etäisyyksille eri voimakkuudet. Linssejä, joissa on useampi voimakkuus tarvitaan, kun silmä ei enää mukaudu eri etäisyyksille. Tämä mukautumiskyvyn väheneminen huomataan usein 40 ikävuoden jälkeen. Monet tarvitsevat plus-linssejä nähdäkseen lähelle ja miinus-silmäiset  joutuvat ottamaan lasinsa pois nähdäkseen hyvin lähelle. Monitehot Monitehoiset silmälasit on aika hankkia, kun huomaa silmien väsyvän lukiessa ja viimeistään silloin, kun kyllästyy ”pelaamaan” lasien kanssa. Lasit ovat häviksissä tai väärässä paikassa ja pahimmillaan on useiden lasien loukussa.  Ei ole mitään sääntöä tai pakkoa hankkia silmälaseja, monitehoisia silmälaseja tai lukulaseja jos ei halua. Voi sinnitellä päänsärkyjen, niskasärkyjen ja tihrustamisen kanssa ja vaikka lopettaa lukemisen kokonaan. Monitehoiset linssit on hiottu niin, että samassa linssissä on kaukovoimakkuus ja siitä linssin alareunaa kohden voimakkuus muuttuu lukuvoimakkuudeksi. Moniteholinssi on aina kompromissi. Tällä tarkoitan sitä, että nuoruuden näkökykyä ei enää saavuta millään linssillä. Silmä ikääntyy ja sen mykiön joustavuus  vähenee, teki niin tai näin. Silmän sisäiseen linssiin kertyy kuonaa jo alle 10-vuotiaana ja keski-ikäisenä, kuonaa mykiössä on jo niin paljon, että se vähentää mukautumiskykyä oleellisesti. Kompromissilla tarkoitan, myös sitä että monitehoisissa linsseissä lukualue on aina linssin ala-osassa.  Se ei vaihda paikkaa katseen mukana. Sohvalla maaten ei näe TV:tä, sillä silloin käy niin että yrittää katsoa kauas lukualueen läpi. Näköalueet ovat kapeammat kauas ja lähelle, kuin yksitehoisissa laseissa. Tämä on tosiasia, jota välillä ei ymmärretä tai se unohdetaan. On luonnonlaki, että yhdellä voimakkuudella näkee tietylle etäisyydelle hyvin ja häiriöttä. Monitehoisissa linsseissä on ” miljoona” voimakkuutta. Yksi voimakkuus kauas, siirtymäkanavan liukuma monine voimakkuuksineen ja lähivoimakkuus. Lähivoimakkuus on aina määritelty tietylle etäisyydelle.  Mitä iäkkäämpi henkilö, sitä enemmän lähilisää. Mitä enemmän lähilisää sitä pienempi ”syväterävyys”.  Lukualue  (eli millä etäisyydellä näkee lukea)  on n 30 – 55 cm  etäisyydellä lähilisällä +2,50. Uusimman teknologian linssit   Moniteholinssejä on valmistettu jo 70-luvulta asti. Ne ovat kehittyneet sen jälkeen huimasti hiontatekniikoiden ja tietokoneiden kehittyessä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että mitä halvempi linssi sitä vanhempaa teknologiaa ne ovat. Uusimmat linssit hiotaan uusimmilla ja hienommilla koneilla ja niiden laskenta on huippuluokkaa. Linssien hionta teknologia on kehittynyt asteittain. Ensimmäisissä linsseissä linssien etupinta oli aihio ja omat voimakkuudet hiottiin takapinnalle, vääristymiä reunoilla oli paljon. Tekniikan kehittyessä etupintoja oli jo useampia. Nykyään uusimpien linssien etu- ja takapinta hiotaan jokaiseen linssiin yksilöllisesti. Tällä tekniikalla saavutetaan leveämmät luku- ja kaukoalueet ja siten parempi näkömukavuus. Näillä tekniikoilla saadaan reuna-alueiden optiiikka paremmaksi ja vääristymät samanlaisiksi molemmille silmille. Yksilöllisissä monitehoissa mitataan kehyksen kaarevuus, etäisyys silmistä ja monta muuta yksilöllistä mittaa silmälasivoimakkuuksien lisäksi. Monitehoihin on sitä helpompi tottua , mitä pienempi ero kauko- ja lähivoimakkuuden välillä on. Kuluttaja pystyy vertaamaan linssien käyttömukavuutta saatuaan ne. On helppoa siirtyä parempaan linssiin, mutta paluu vanhempaan teknologiaan tuottaa hankaluuksia. Bifokaalit ja trifokaalit Vaihtoehto monitehoisille = rajattomille linsseille ovat kaksi ja kolmitehot. Näissä linsseissä on selvästi näkyvä ”luukku” tai raja. Kaksitehoissa optiikka kauas on leveä ja häiriötön samoin lukuvoimakkuus. Ainoa huonopuoli on ”kuvahyppy” ja joidenkin linssein ulkonäkö. Kaikki oppivat näihin rajallisiin linsseihin. On mukavaa kun samassa lasissa on kauko- ja lähivoimakkuudet. Välivoimakkuus, joka rajattomissa on, puuttuu. Valmislasit Valmislaseja saa ostaa jopa alle eurolla joka paikasta. Nämä valmislasit ovat muovisia suurennuslaseja. Kuka tahansa saa myydä suurennuslaseja, mutta ei optisia apuvälineitä, joiksi miinuslasit luetaan. Silmälasien on toimittava hyvin Tärkeintä on näkemisen miellyttävyys ja tarkkuus. Jokaiselle löytyy vaihtoehto silmälasilinsseistä ja kehyksistä. Suosittelen lämpimästi kysymään mieltä askarruttavista asioista omalta optikolta. Niin optikot, silmälääkärit kuin silmälasien käyttäjätkin ovat kaikki ihmisiä. Kukaan miestä ei ole virheetön ja inhimillisiä virheitä sattuu kaikille joskus. Kannattaa